RESONANSSI
Kun kela ja kondensaattori kytketään vaihtosähköön,
muodostavan ne virtapiirin, jolla on tietyn suuruinen
RESONANSSITAAJUUS.
Silloin kelan induktiivinen reaktanssi, XL, suuruus
on saman suuruinen kondensaattorin kapasitiivisen
reaktanssin, XC, kanssa.
Tätä edellä mainittua sanotaan RESONANSSIEHDOKSI:
Koska XC-vektori on vastaisen suuntainen XL-vektorin kanssa,
kumoavat ne toisensa ja virtapiiristä tulee siis puhtaasti "resistiivinen" virtapiiri.
Virtapiirin virtaa "rajoittaa" vain vastus.
Virta "määrää" kuitenkin reaktanssien yli
vaikuttavien jännitteiden suuruuden.
Jos Vastuksen arvo on hyvin pieni
verrattuna reaktanssien arvoihin, saattaa
reaktanssien yli vaikuttavat jännitteet
kasvaa huomattaviksi, jopa monin-
kertaisiksi verrattuna syöttöjännitteeseen
verrattuna.
Niinpä sähköverkon loistehon kompensoinnissa ei saa koskaan saattaa tilannetta ns.
ylikompensointiin, joka aiheuttaa joko isoja ylijännitteitä ja/tai ylivirtoja sähköverkkoon.
Joissain tapauksissa isot ylivirrat saattavat aiheuttaa harhavirtoja myös rakennuksen
teräsrakenteisiin magneettikentänvälityksellä. Näin esimerkiksi teräshalli saattaa huojua ja
jopa luhistua suurien ja väärien voimien vaikutuksesta.
Toisaalta resonanssi on myös haluttava ja tarpeellinen (välttämätön) ilmiö joissain
tapauksissa. Esimerkiksi radiopuhelimessa (kännykkä) antennipiirin tulee olla
resonanssissa niin lähetystaajuuden, kuin vastaanottotaajuuden kanssa.
Resonanssitaajuus lasketaan:
ESIMERKKIVIRTAPIIRI RESONANSSIN LASKEMISEKSI:
RLC-PIIRI LASKETTUNA
AC-TEHOT LASKETTUNA
Resonanssitaajuus lasketaan samalla kaavalla (yllä).
11.06.2017