RESONANSSI
Kun kela ja kondensaattori kytketään
vaihtosähköön, muodostavan ne virta-
piirin, jolla on tietyn suuruinen
RESONANSSITAAJUUS.
Silloin kelan induktiivinen reaktanssi,
XL, suuruus on saman suuruinen
kondensaattorin kapasitiivisen
reaktanssin, XC, kanssa.
Tätä edellä mainittua sanotaan RESONANSSIEHDOKSI
Koska XC-vektori on vastaisen suuntainen
XL-vektorin kanssa, kumoavat ne toisensa
ja virtapiiristä tulee siis puhtaasti
"resistiivinen" virtapiiri.
Virtapiiriin tulevaa virtaa "rajoittaa" vain
vastus. Kelan ja kondensaattorin välillä
saattaa kulkea kuitenkin huomattavia,
normaalista poikkeavia virtoja.
Niinpä sähköverkon loistehon kompensoinnissa
ei saa koskaan saattaa tilannetta ns.
ylikompensointiin, joka aiheuttaa joko isoja
ylijännitteitä ja/tai ylivirtoja sähköverkkoon.
Joissain tapauksissa isot ylivirrat saattavat
aiheuttaa harhavirtoja myös rakennuksen
teräsrakenteisiin magneettikentänvälityksellä.
Näin esimerkiksi teräshalli saattaa huojua ja jopa luhistua suurien ja väärien voimien
väärien voimien vaikutuksesta.
Toisaalta resonanssi on myös haluttava ja tarpeellinen (välttämätön) ilmiö joissain
tapauksissa. Esimerkiksi radiopuhelimessa (kännykkä) antennipiirin tulee olla
resonanssissa niin lähetystaajuuden, kuin vastaanottotaajuuden kanssa.
Resonanssitaajuus johdetaan ja lasketaan seuraavasti:
Ja esimerkin virtapiiri laskettuna:
RLC-PIIRI LASKETTUNA
AC-TEHOT LASKETTUNA
Sähköinen resonanssi voi muodostua myös kelan ja kondensaattorin sarjakytkennästä.
Resonanssitaajuus lasketaan samalla kaavalla (yllä).
11.06.2017